Rami Käkönen – Vihreät Masku

Mitä, jos vihreän siirtymän sijasta puhuttaisiin vakiintuneesti vaikkapa ”talouden edellytysten ylläpitämisestä”? Käytäisiinkö esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumisen aikataulusta ja kustannuksista niin kuumia keskusteluja kuin nyt?

Yksi vihreän siirtymän peruspilareista on juuri fossiilisista energianlähteistä luopuminen ja perustelut ovat aika kiistattomat. Sen lisäksi, että fossiilinen energia muodostaa geopoliittisia jännitteitä, fossiilisten energialähteiden käyttö kuluttaa jo itsessään julmetun määrän energiaa. Esimerkiksi joka kolmas maailman valtamerillä kulkeva rahtialus kuljettaa fossiilista energiaa, joka perillä lopullisessa käyttötarkoituksessaan tuottaa hyötyä varsin heikolla tehosuhteella. Fossiilisiin energialähteisiin ripustautuminen on, paremman sanan puutteessa, melko fossiilista.

On käsittämätöntä, että haaskaamme aikaa siihen, että kinastellaan fossiilisista polttoaineista luopumisen aikataulusta ja kustannuksista. Pelkästään taloudellisen kannattavuuden näkökulmasta olisi mielekkäintä toimia sen puolesta, että poliittinen päätöksenteko tukee ja varmistaa vihreän siirtymän sujuvan toteutumisen. Se on joka tapauksessa jo käynnissä, koska vihreä siirtymä on taloudellisesti järkevin vaihtoehto lähes kaikille liiketoiminnan aloille. Talouselämän toimijat ovat nähneet, että on kannattavinta pyrkiä edistämään siirtymän toteutumista.

Siinä missä hallitukset kinastelevat ylikulutuksen rajoittamisesta ja sen mittasuhteista, ollaan esimerkiksi pankkisektorilla siirtymässä siihen, että nettopäästöjä lisääville hankkeille ei anneta investointeja. Talouselämä siis osaa kyllä lukea markkinoiden liikkeitä. Niille kyse ei ole siitä kuka kärsii, vaan siitä kuka toimija saa isoimman hyödyn ja millä toimenpiteillä. Itseään kuitenkin antaa vielä odottaa esimerkiksi sellainen poliittista tahtoa osoittava muutos, että valtion budjetista maksettavia t&k-tukia ei myönnetä hankkeille, jotka eivät edistä vihreää siirtymää. Toisaalta energiankäyttöä säätelevää teknologiaa kehittäville hankkeille (https://yle.fi/uutiset/74-20002954) näkisi mieluusti enemmän tukea.

Poliittinen koneisto onkin jäämässä pahasti jälkijunaan, tai itse asiassa koko junan kyydistä. Tästä taas saavat poliitikot syyttää lähinnä vain itseään. Yksi poliittisen päätöksenteon suurista ongelmista on Nordean vanhemman ilmastoasiantuntijan Matti Kahran mukaan se, että ”Poliitikoilla on tietoa usein siitä, miten asiat olivat, ei siitä, miten ne nyt ovat”.

NUMERO 153 EDUSKUNTAAN?

Jos haluat auttaa ponnisteluissa paremman Suomen puolesta, äänestä numeroa 153 tai lahjoita kampanjaamme itse valitsemasi summa. Lisää ajatuksiani löydät mm Facebookista.