Lisää vastuuta talouspolitiikkaan

Valtionvelan vähentäminen tuntuu olevan seuraavissa eduskuntavaaleissa valtaan pyrkivälle oikeistolle suorastaan kunnia-asia. Kokoomus on vannonut sen nimeen, että tulevina vuosina otetaan joka vuosi 1000 miljoonaa euroa vähemmän velkaa. Heti ensi vuonna tämä tarkoittaisi käytännössä 2000 miljoonan, eli 2 miljardin euron säästötarvetta, sillä samaan hengenvetoon Kokoomus olisi toteuttamassa varjobudjetissaan kaavailemansa veronalennukset. Vassarihallituksen vastuuttoman rahanhaaskauksen jälkeen tämä jämäkkä linja ja lupaus vastuullisesta talouspolitiikasta tuntuu resonoivan kovin monelle suomalaiselle.

Pitäisikö kuitenkin hetkeksi pohtimaan muutamaa pikku asiaa. Mitä oikeastaan tarkoittaa ”vastuullinen talouspolitiikka” ja mitä Kokoomus tarkoittaa valtiontalouden ryhtiliikkeellään? Valtion velkaantumisen vähentäminen on sinänsä hyvä tavoite varsinkin nyt, kun tuon velan hoidon kustannukset ovat kohonneet varsin nopeasti. Valtionvelkaa ei kuitenkaan pidä sekoittaa yksityishenkilöiden, yritysten tai edes kuntien velkaan, sillä toisin kuin nämä yleisiltä rahoitusmarkkinoilta otettavat lainat, valtionvelkaa ei ole tarkoituskaan koskaan maksaa täysimääräisenä takaisin. Valtionvelalla ei liioin ole määräaikaa, sillä valtioilla ei katsota olevan ennalta arvioitavaa elinikää. Valtionvelka aiheuttaa sen ottajalle kuitenkin velanhoitokuluja ja näihin tulee talousarviossa varautua.

Valtion velkaantumista tulisi kuitenkin ennen kaikkea tarkastella valtion ydintehtävän näkökulmasta. Taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkinen totesi Suomen Kuvalehden haastattelussa taannoin, että ”Talouspolitiikan tehtävä on maksimoida kansalaisten hyvinvointi. Ja vastuullinen talouspolitiikka tarkoittaa, että hyvinvoinnin maksimoinnista aiheutuvat kulut kyetään maksamaan – jollain aikataululla”. Näin ollen talouspolitiikka ei ole vastuullista, mikäli sen ensisijainen päämäärä on olla ottamatta lisää velkaa, mikäli tällä tavalla kansalaisten hyvinvointi sen johdosta merkittävästi heikkenee. Kahden miljardin leikkaukset yhden vuoden ajanjaksolle hajautettuna on Suomen talousarvion mittakaavassa niin suuri rahasumma, että sitä ei toteuteta ilman, että todella monen suomalaisen hyvinvointi merkittävästi heikkenee. Näitä säästöjä on mahdotonta toteuttaa kajoamatta kovalla kädellä esimerkiksi sosiaaliturvaan. Tilanne ei välttämättä ole akuutti niille, jotka ovat hyvässä asemassa, mutta heikompiosaisiin nämä suunnitelmat tulevat sattumaan. Pahimmillaan nämä ”vastuullisen talouspolitiikan” suunnitelmat tulevat jättämään yhteiskuntaan samanlaisen pitkälle heijastuvan varjon kuin 90-luvun laman aikana toteutetut leikkaukset. Silloin vähennettiin radikaalisti mm. mielenterveyspalveluista ja sosiaalihuollon tukipalveluista ja nyt on nähtävissä kuinka hienosti noiden päätösten kanssa ollaan selvitty.

Kun ensi kevään vaaleissa siis äänestetään vastuullisemmasta talouspolitiikasta, niin on hyvä muistaa, että vastuullisuus ei välttämättä tarkoita leikkaamista. Esimerkiksi kaavailtujen veronalennusten toteuttaminen nykyisenkaltaisessa maailmanpoliittisessa taloustilanteessa olisi paitsi vastuutonta, myös osoitus sellaisia suunnittelevien poliitikkojen taloustaitojen ja arviointikyvyn puutteesta. Moni kokoomuspoliitikko on varmasti pitkään toitottanut sidosryhmilleen veronalennusten nimeen, mutta nyt pitäisi löytyä selkärankaa hyväksyä muuttunut tilanne. Aivan samalla tavalla kuin nollakorkojen ajan jatkumiseen luottaneiden nykypoliitikkojen tulee tunnustaa tilanteen muuttuminen ja sen vaikutus tulevaan lainanottoon. Tuleva vastuullinen talouspolitiikka tulee edellyttämään paitsi kulujen kriittistä tarkastelua, myös valtion tulovirtojen lisäämisen mahdollisuuksia. Budjetti ei tasapainotu ainoastaan menoja leikkaamalla. 

Mikäli esimerkiksi Kokoomuksen kaavailemista veronalennuksista pidetään kiinni, saisi jokainen suomalainen veronmaksaja kuukausittain keskimäärin 27€ enemmän käteen. Jippii ja hurraa! Mitä kaikkea voisimmekaan tuolla rahalla tehdä? Vai olisiko sittenkin vastuullisempaa unohtaa tämä veronalennus, jolloin ensi vuodelle kohdistuvien leikkausten tarve olisi ”vain” 1 miljardia euroa. 

Itse ainakin todella toivon, että tulevissa eduskuntavaaleissa valittavat päättäjät tekevät nimenomaan VASTUULLISTA talouspolitiikkaa, sillä vastuuttoman politiikan jäljet tulevat olemaan hirvittävää katseltavaa.


Jos haluat auttaa ponnisteluissa paremman Suomen puolesta, äänestä numeroa 153 tai lahjoita kampanjaamme itse valitsemasi summa. Lisää ajatuksiani löydät mm Facebookista.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: