Suomi juhlii tänään 105 vuotta jatkunutta itsenäisyyttään. Itsenäisyyspäivänä tulee mietittyä, mitä itsenäisyys merkitsee ja mitä sen eteen on valmis tekemään. Suomi on kulkenut itsenäisyytensä aikana pitkän matkan yhdeksi maailman demokraattisimmista ja yhdenvertaisimmista valtioista. Itsenäisyytemme säilyttämiseksi ovat lukemattomat suomalaiset uhranneet paljon. Monet ovat antaneet sille sananmukaisesti kaikkensa. Siksi tämä maamme ja yhteiskuntamme on puolustamisen arvoinen myös tulevaisuudessa.
Suomalaisuus ei kysy ihonväriä tai taustaa, vaan ennen kaikkea yhteenkuuluvuutta ja halua työskennellä yhteisen maan puolesta. Pitkään aikaan tähän yhtälöön ei ole kuulunut maan puolesta taisteleminen. Jo monien vuosien ajan joka itsenäisyyspäivänä Puolustusvoimat on esittäytynyt sotilasparaatissa, mutta sen rooli on ollut ehkä enemmänkin historian kunnioittamista kuin tulevaan varautumista. Nyt epävakaan naapurimaan toiminta on asettanut tämän ajattelun kokonaan uuteen valoon.
Itse olen osallistunut maanpuolustukseen käytännössä 90-luvun alusta lähtien. Ensin varusmiehenä, sitten lyhyen aikaa opetusupseerina Puolustusvoimien palveluksessa ja siitä eteenpäin aktiivisesti ja säännöllisesti reservin tehtäväni mukaisessa koulutuksessa. Tämä koulutus jatkuu toistuvien kertausharjoitusten muodossa edelleenkin ja henkilökohtaisesti koen olevani etuoikeutettu, kun saan tuoda oman panokseni pitkään itsenäisyyden puolesta tehtyyn työhön.
Yhteiskuntamme ei ole vielä valmis, mutta se on meidän yhteiskuntamme. Se kuuluu meille kaikille, jotka elämme täällä, kunnioitamme tämän maamme lakeja ja teemme työtä tämän maan hyväksi. On hyvä muistaa, että itsenäisyyttä ei puolusteta ainoastaan aseellisen maanpuolustuksen ja kansainvälisen yhteistyön keinoin, mutta myös suojelemalla aktiivisesti yhteistä elinympäristöämme sekä niitä arvoja, jotka tekevät Suomesta puolustamisen arvoisen.
Hyvää itsenäisyyspäivää!
Vastaa