Rami Käkönen – Vihreät Masku

Jos luulit, että talousarviot ovat aina tylsiä opuksia, olet väärässä. Luin juuri suurimpien oppositiopuolueiden eli Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hiljattain julkaisemat vaihtoehtobudjetit. Kokemus oli erityisesti jälkimmäisen osalta aika surrealistinen. Siinä missä Kokoomuksen varjobudjetti muistuttaa aidosti budjettia riittävällä tarkkuudella laskettuine tulo- ja määräraha-arvioineen, ei perussuomalaisten tekelettä voi kyllä millään kriteerillä kutsua talousarvioksi. Ennemminkin kyseessä on manifesti, jossa julistetaan suu vaahdossa puolueelle tutuksi käyneitä iskulauseita, kosiskellaan tuttuun populistiseen tapaan kannattajakuntaa ja sivuutetaan sujuvasti tosiasioita. Varjobudjetti alkaa puolueen kulahtaneella retoriikalla maahanmuuton lopettamisen kaikkivoipaisesta autuudesta. Puolue perustelee tätä muun muassa sillä, että ”esimerkiksi Lähi-idästä ja sen lähialueilta tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita”. Vaihtoehto”budjetissa” unohdetaan kuitenkin näppärästi puuttua muun muassa tämän tilastotiedon juurisyihin. Sen sijaan, että kategorisesti syytetään maahanmuuttajia loiseläjiksi, meidän pitäisi ennemminkin pyrkiä aktiivisemmin tunnistamaan ja purkamaan niitä tekijöitä, joiden takia maahanmuuttajat työllistyvät kantasuomalaisia heikommin. Kun tähän löydetään nykyistä parempia ratkaisuja, helpottuu myös maahanmuuttajien integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Nythän järjestelmä on tietyiltä osin itseään ruokkiva noidankehä, jonka korjaaminen ei tietenkään ole maahanmuuttajiin kohdistuvasta pelosta ammentavan puolueen prioriteettilistalla kaikkein korkeimmalla. Todellisuudessa monimutkaisiin ongelmiin kuten huoltosuhteen epätasapainoon ja yhteiskunnan eriarvoistumisen lisääntymiseen ei ole yksinkertaista ratkaisua, joten pitää yrittää sumuttaa suomalaisia sloganeilla ja retorisella hiilihydraatilla niin pitkään kuin pystytään, jotta oman poliittisen agendan kupla ei pääsisi kokonaan poksahtamaan silmille.

Myös puolueen omat taannoiset puheet tuntuvat unohtuneen perussuomalaisten ”talousarviosta” kätevästi. Siinä missä puolue vain muutama viikko sitten peesasi innokkaasti Kokoomusta siinä, että olivat valmiit sitoutumaan miljardin vuotuiseen leikkaustavoitteeseen, löytyy heidän ”budjetistaan” lopulta keinot vain 47 miljoonaa euroa pienempään velanottoon kuin mitä nykyhallitus on talousarviossaan esittänyt. Nyt olisi siis löydettävä enää noin 953 miljoonaa lisää leikkauksia, jotta puolue olisi sanansa mittainen. Toki perussuomalaisten varjobudjetissa on tämän lisäksi paljon muitakin aukkoja, sillä iso osa esitetyistä leikkauksista pitää sisällään sellaisia asioita, joita Suomi ei voi tehdä rikkomatta kansainvälisiä sopimuksia.

Kokoomus sen sijaan esittää omassa varjobudjetissaan, että sen esittämällä tavalla valtio voisi tulevana vuonna tosiaan ottaa 1,3 miljardia nykyistä vähemmän velkaa. Puolueelle on annettava tunnustusta siitä, että merkittäviä lisätuloja haetaan muun muassa tupakka- ja alkoholiveroa kiristämällä. Lisäksi puolue on puhunut sokeriverosta, joka toteutuessaan kohdistuisi sellaiseen, jota ilman pystymme kyllä elämään. Sen sijaan Kokoomuksen varjobudjetti ei kokonaisuudessaan tule oikeasti toteutumaan ilman merkittäviä leikkauksia heikommassa osassa olevien hyvinvointiin. Tämä on tosin hyvin piilotettu puolueen varjobudjetissa. Tinkimällä esimerkiksi suunnitelluista verokevennyksistä (jotka luonnollisesti hyödyttävät lähinnä hyvätuloisia) olisi Kokoomuksen mahdollista toteuttaa inhimillisempää talouslinjaa, joka edistäisi yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Koko yhteiskunta hyötyy, kun ketään ei päästetä putoamaan kyydistä. Toivottavasti puolue ymmärtää tämän, jos ovat laatimassa seuraavaa oikeaa talousarviota.

Jos haluat auttaa ponnisteluissa paremman Suomen puolesta, äänestä numeroa 153 tai lahjoita kampanjaamme itse valitsemasi summa. Lisää ajatuksiani löydät mm Facebookista.