Rami Käkönen – Vihreät Masku

”Velkapuheissa on ollut kuultavissa oikeiston pelottelun retoriikkaa. Sillä emme me ole millään tavalla jäniksen selässä, että olisi pakko tehdä kiireisiä toimia velan suhteen”, arvioi Sixten Korkman HS:n artikkelissa. Samoilla linjoilla on myös professori Mika Pantzar ja sanoo: ”Suomalaista talouskeskustelua leimaa yleensäkin pelottelu, uhkakuvien maalailu ja vaatimus olla jatkuvassa valmiustilassa.”

Kannattaa etsiä käsiin HS:n 22.3. julkaistu juttu ”Suomen velkaongelma ei ole niin paha kuin kansalle kerrotaan” (https://www.hs.fi/visio/art-2000009463824.html). Taloustutkijat Sixten Korkman ja Vesa Vihriälä eivät kiistä sitä, etteikö velkaan pitäisi suhtautua vakavuudella.

Kokoomus on kuitenkin tehnyt ison virheen siinä, että ovat naulinneet vaalikeskustelun suorastaan hampaat veressä fiksattuun leikkaustavoitteeseen seuraavien kahden vaalikauden aikana. Näin toimittaessa keskitytään tekemään vääriä päätöksiä ja pahimmassa tapauksessa seurauksena on inhimillinen ja sosiaalinen lasku, johon meillä ei ole varaa. Kokoomuksen esittämää leikkaustavoitetta kun ei millään pysty toteuttamaan ilman, että se aiheuttaisi täysin tarpeetonta kurjuutta ja sosiaalipalveluiden pitkäkestoisia leikkauksia. Tämän voi melko kouruuntuntuvasti todeta kokeilemalla HS:n tekemään ”leikkaussimulaattoria” (https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009421535.html). Kuuden miljardin kokoaminen ei ihan pelkästään rönsyjä siivoamalla onnistu.

Sen sijaan, että peräänkuulutetaan ainoastaan leikkauksia ja sopeuttamista lyhyellä aikavälillä, tulisi laatia suunnitelmat ja päätökset siitä, mistä leikataan ja mitä sopeutetaan, mutta aikatauluttaa toimenpiteet taantuman jälkeiselle ajalle. Korkmanin mukaan oikeiston edustajat pelottelevat liikaa ja vasemmisto ei anna ongelmalle riittävästi painoa. Olennaista olisi unohtaa eturyhmäpolitiikka ja keskittyä siihen, mitä maa oikeasti tarvitsee. Suomi ei kaipaa tarpeetonta kärsimystä, jota oikeiston ajamat leikkaukset väistämättä tuovat. Suomi ei myöskään selviä siitä, että vasemmisto kuittaisi sopeuttamistarpeen ainoastaan luottamalla talouskasvun parantavaan voimaan. Tämä ei yksin tule riittämään, koska suurin Suomea kohtaava ongelma ei ole velka, vaan väestön ikääntyminen ja jo pitkään jatkunut laiska talouskehitys.

Nykyisen suunnan kääntäminen vaatii työperäisen maahanmuuton lisäämistä, vaikuttavaa koulutuspolitiikkaa ja tutkimus- ja kehitysinvestointeja. On pystyttävä löytämään se vaihde, jolla talouteen saadaan uutta kasvua. Paras näkyvissä oleva vaihtoehto on vihreä siirtymä ja sen mahdollisuudet Suomelle. Tätä potentiaalia ei kuitenkaan saada realisoitua ilman valtion panostuksia (=investointeja).